Se miten kohtelet muita, palautuu sinulle takaisin, ennemmin tai myöhemmin.
Jokainen kohtaaminen on jättänyt meihin jäljen, vaikka kohtaaminen olisi ollut lyhytkin. Vanhimmat kohtaamiset, jotka nyt ovat palanneet eteeni, juontavat juurensa jopa 20v taakse. Eilen eräs ihminen kertoi, että muistaa minut yleisurheilun vapaaehtoistyöstä- hän totesi että ”sinusta on hyviä muistoja, olit aina ystävällinen”.
Se miten toisiamme kohtelemme on lopulta todella merkittävää. Tähän voisin viitata sillä dynamiitilla terästettyyn asiakkaaseen. Hänestä ei jäänyt kaunista muistoa. Eikä hän pyytänyt anteeksi räjähdystään, vaikka se olisi ollut kai ihan paikallaan🤯😅❤️
Pohdin itseäni. Miten olen kohdellut muita ihmisiä? Onko minusta jäänyt hyviä muistoja? Miten olen kohdellut muita ihmisiä? Olen aina pyrkinyt tekemään asiat oikein, ja rakkaudesta käsin.
Voi voi. Kyllä olen epäonnistunut monet kerrat elämäni aikana, ei oo aina mennyt ihan putkeen, ei. Mut mitä sen jälkeen on tapahtunut, onkin se game changer. Jos/kun olen tehnyt virheen, olen sen myöntänyt. Pyytänyt anteeksi. Ja ottanut opikseni, enkä enää toistanut virhettäni.
Nuorena johtajana olin kaikkitietävä, minun sanani oli lakini. Olin mielestäni myös ”vähän kova”😅🤦♀️ Tuli töhöiltyä suuressa viisaudessa vaikka mitä. Silloin kun mokasin, myönsin epäonnistuneeni, pyysin anteeksi ja korjasin toimintaani. Ja sen lisäksi pyysin henkilöstöä auttamaan minua toimimaan parempana esimiehenä, kertomalla mikä ei toiminut, mitä he toivoivat. Tarvitsin apua muilta, kun en itse vielä osannut. Esimerkilläni annoin mahdollisuuden myös muille uskaltaa tehdä virheitä. Kukaan kun ei koskaan ole täydellinen. Eikä täydelliseksi voi tulla. Tarvitsee vielä harjoittelua. Tänäänkin.
Mut ensin pitää tietää mikä tökkii, et voi korjata töllöntöitään. Tulemme jälleen kerran tietoisuuden äärelle. Tietoisuus näyttää suuntaviivoja eteenpäin.
Muistan yhden kerran kun yksi työntekijä tuli luokseni kädessään pieni nippu risuja. Siis oikeita risuja. Sanoi, ”nyt ois pomo sulle vähän risuja”. Otin risut vastaan ja kiitin mahdollisuudesta parantaa omaa juoksuani. Sain kyllä johtajana ollessa ruusujakin, monet kerrat. Mut ruusuilla ei kasvateta persoonaa ja johtajaa, vaikka nekin niin ihanalta tuntuvat❤️ Opin yrittäjäaikanani kantapään kautta, että palvelemaan meidät on tarkoitettu, ei palveltavaksi.
Karma is a bitch sanotaan. Sen minkä taakseen jättää, edestään löytää, niin makaa kuin petaa, mitä kylvää sitä niittää. Saat sitä mitä tilaat.
Nämä vanhat viisaudet ovat niin totta. Se kuinka kohtelet toisia, palautuu lopulta sinulle itsellesi. Minä valitsen siksi rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden, ystävällisyyden. Ne vievät aina pidemmälle kun valheellisuus, oman edun tavoittelu, tympeys ja itsensä korostaminen. Mutta jokainen on vastuussa, omista teoistaan. Ja valinnoistaan. Ja lopulta tie vie sylttytehtaalle.
Minulla on remat selvät ihmisten kanssa. Ainakin omasta mielestä 😅🤓😇 Ei ole keskeneräisiä kissanhännänvetoja, ja jos joku sattuisi jostain syystä kokemaan et näin ei ole- voi ottaa minuun yhteyttä henkilökohtaisesti, puhutaan asia halki, jos joku on jäänyt kaivelemaan. Minä haluan elää elämäni rauhassa itseni ja muiden kanssa. Rakentaa enkä rikkoa.
Elämän mittaisella matkalla myös minua kohtaan on rikottu monta monituista kertaa, mutta en ole vastannut pahaan pahalla. Olen vastannut pahaan hyvällä. Olen siunannut, enkä kironnut. Joskus se on ollut kyllä ollut erityisen haasteellista, mutta silti, vaikka vähän hampaat irvessäkin, hyvä on vienyt ja vie aina pidemmälle. Sydän pysyy auki edelleen vaikka siltä ois ehkä voinut ”muutaman kerran” lyödä luukut kiinni ja puristaa haarniskan alle piiloon.
Joka päivä saadaan uusi mahdollisuus olla ihmisiä toisillemme. Jokaikisessä kohtaamisessa on mahdollisuus itse päättää mistä lähtökohdasta toista lähestyy. Avaan aina oven muille avantosaunalla ja lähes poikkeuksetta, se jolle olen oven avannut, kuittaa tekoni avaamalla myöhemmin oven minulle. Jos toki satumme samaan aikaan uimaan ylipäänsä. Mutta uskon siihen, että hyvä palaa aina hyvän luo. Ja no, voidaan jokainen arvata miten käy pahalle💁♀️
Se millainen muisto ja mielikuva sinusta jää, on AINA sinun vastuullasi. Ihmiset kyllä näkevät oletko aito vai feikkaatko.
Anna hyvän (=rakkauden, hymyn, kiitoksen, ystävällisyyden, rehellisyyden, ilon ym) kiertää. Anna sen löytää tie takaisin luoksesi.
Joskus valitettavasti vaan on niin, että vaikka kuinka hyvin olisit, saat silti paskaa niskaasi. Olkoon sitten niin. Mutta paska vaan haisee, kun sitä pölistelee. Toisen puolesta et voi tietää etkä valita. Jokainen itse kantaa omat tunteensa. Jos joku ei anna anteeksi, et voi toiselle anteeksiannoksi muuttua. Voit itse vaikuttaa vaan itseesi. Ja olla pölistelemättä sitä paskakasaa. Emme pysty kontrolloimaan sitä, mitä ihmiset meistä ajattelevat, mutta voimme vaikuttaa siihen, mitä heillä on mahdollisuus muistaa meistä. 🤍🕊️
Hyvä vahvistuu tekemällä hyvää.
Pienissä kohtaamisissa, pienissä hetkissä. Yksi pieni hyvä kerrallaan. Ohjenuorana elämässäni on ollut, on ja on tuleva:
”Tehkää toisille, niinkuin toivoisitte toisten tekevän teille.”🤍🕊🙏
Ps. Kuvan kisu liittyy tapaukseen. Jos sitä vetää hännästä, se varmasti puree. Mut kun lempeästi silittää, se kehrää💕
